perjantai 15. huhtikuuta 2016

Mitä Teneriffalla kannattaa syödä


Aikani Teneriffalla on nyt ohi. Syksyllä 2013 alkanut työsuhteeni Kanarian astrofysiikan instituutissa päättyi vuoden lopussa, ja tällä hetkellä ei ole seuraavaa työpaikkaa tiedossa. Olen siis palannut Suomeen hieman yli kahden vuoden Kanarian-matkan jälkeen. Suosittuna lomakohteena Teneriffan ruokatarjonta ehkä kiinnostaa monia, joten ajattelin antaa muutamia vinkkejä.

Kokemukseni perustuvat lähes yksinomaan Santa Cruzin ja La Lagunan kaupunkien tarjontaan. Näistä kaupungeista sekä pienemmistä kylistä löytää aidon kanarialaisen elämän ja ruuan. Saaren eteläosan turistikohteet (Los Cristianos, Las Americas ja Costa Adeje) ovat täysin eri maailma. Kyseiset alueet on rakennettu täysin turismia varten alueeksi, jossa kukaan ei asu pysyvästi. Näin ollen monien matkailijoiden muualla maailmassa noudattama sääntö "syö siellä missä paikallisetkin" ei toimi, sillä paikallisia ei ole. (Itse en kyllä ole muutenkaan vakuuttunut tuosta neuvosta. Toimiiko se muka esimerkiksi suomalaisella maaseudulla, jossa paikalliset käyvät syömässä  ABC-huoltoasemalla?)

Teneriffan etelärannikko on täynnä hotelleja ja turistiravintoloita, joiden äärimmäisen rasittavat sisäänheittäjät häiriköivät jatkuvasti ohikulkijoita. Kelvollista ruokaa on vaikea löytää. Kahdella kriteerillä voit rajata valikoiman siihen pieneen murto-osaan ravintoloita, joissa saattaa mahdollisesti olla hyvää ruokaa:
  1. Älä ikinä mene ravintolaan, jolla on sisäänheittäjä. Jos et pääse edes katsomaan ruokalistaa ilman häiriköintiä, voit olla varma, että ruoka on huonoa. Ethän myöskään halua osaltasi tehdä tästä toiminnasta kannattavaa?
  2. Vältä ravintoloita, joilla on laaja ruokalista. Yritä löytää mieluummin vain yhteen ruokakulttuuriin keskittyvä paikka. Useimmat turistiravintolat yrittävät tarjota joikaiselle jotakin, ja lopputuloksena samalla listalla on niin intialaista ruokaa kuin pizzaakin, mutta mitään ei osata tehdä oikein.
Valitettavasti voit joutua kävelemään noin sadan ravintolan ohi ennen kuin löydät ensimmäisen, joka täyttää edes nämä perusehdot. Onnea matkaan! Suosituista turistikohteista Puerto de la Cruz on hieman inhimillisempi. Sielläkin joutuu vähän katsomaan missä syö, mutta surkeita ravintoloita ei ole aivan yhtä paljon kuin etelärannikolla. Kannattaa poistua rantakadulta, niin mahdollisuudet paranevat.

Kanarialainen ruoka on yleisesti ottaen todella mietoa. Mausteita käytetään varsin niukasti, ja yhtään varsinaisesti tulista annosta ei ole ainakaan itselleni tullut vastaan. Tosin kaupoissa myytävät pienet chilit ovat kokonaan syötyinä hirmu tulisia, mutta ehkä kukaan ei sitten käytä niitä siemenineen.  Myös etnisten ravintoloiden tarjonta on paikalliseen makuun sovitettua. Annoksiin ei usein myöskään sisälly minkäänlaista kastiketta, joten ruoka saattaa olla häiritsevän kuivaa. Kovin usein esimerkiksi pihvi- tai kala-annokset koostuvat isosta kimpaleesta kuivaksi kypsennettyä lihaa tai kalaa, huonolaatuisista ranskanperunoista ja yhdestä sitruunanlohkosta. Perinteiset kanarialaiset sekä espanjalaiset ruokalajit osataan kuitenkin tehdä oikein hyvin, joten niitä kannattaa suosia.

Perinteisiä kanarialaisia ruokalajeja
  • Mojo: kaksi kastiketta, paprikan makuinen punainen ja korianterilla maustettu vihreä mojo (lausutaan "moho"). Tarjotaan useimmiten suolaisessa vedessä keitettyjen papas arrugadas -perunoiden kanssa, mutta toisinaan myös muiden ruokien yhteydessä.
  • Almogrote: leivän kanssa syötävä tuorejuustopohjainen tahna. Melko voimakkaan makuinen.
  • Queso asado: paistettuja juustosiivuja, yleensä paikallisesti tuotetusta juustosta. Suosittelen ehdottomasti!
  • Garbanzas: pataruoka, jossa on kikherneitä ja sianlihaa.
  • Ropa vieja: pataruoka, jossa on kikherneitä, ylikypsää lihaa (useimmiten nautaa ja kanaa yhdessä) ja perunoita. 
  • Conejo al salmorejo: kania hyvässä mausteisessa kastikkeessa. Usein näkee myös samaan tyyliin valmistettua kanaa (pollo al salmorejo). 
  • Carne mechada: ylikypsäksi keitettyä naudanlihaa, jota on paistettu yhdessä aromaattisten kasvisten ja mausteiden kanssa. Yleinen leivän täyte. 
  • Pabellón criollo: carne mechada -lihaa, mustia papuja, valkoista riisiä ja paistettua banaania. Usein lisäksi myös paistettua munaa ja ranskalaisia (ikävä kyllä; ranskalaiset perunat ovat Teneriffalla aina kauheita).
  • Puchero: keitettyä lihaa ja runsaasti keitettyjä kasviksia, ei juuri mausteita. 
  • Gofio: ei varsinainen ruokalaji, vaan paremminkin ainesosa, jota käytetään niin suolaisissa kuin makeissakin ruuissa. Gofio on eräänlaista paahdettua jauhoa. Sitä tarjotaan esimerkiksi puchero-padan kanssa, ja yleinen jälkiruoka on gofio-mousse. Jotkut kanarialaiset syövät aamiaiseksi maitoon sekoitettua gofiota. Vain harvat muualta Kanariansaarille tulleet ihastuvat gofion makuun.
Hyviä ruokia muualta Espanjasta
  • Jamón iberico: maailman paras ilmakuivattu kinkku! Kinkku valmistetaan iberiansioista, jotka saavat tonkia syötäväkseen tammenterhoja.  Tunnetaan myös nimellä pata negra. Jamon serrano on halvempi korvike, joka valmistetaan tavallisesta tehotuotetusta siasta, ja se kelpaa kyllä arkiseen aamiaisvoileipään, mutta sellaisenaan tapas-annoksena syötäväksi sen maku on kovin vaisu.
  • Ensaladilla: perunasalaatti. Sisältää myös tonnikalaa.
  • Tortilla española: perunamunakas. Jos ei tiedä mistä tässä ruuassa on kyse, saattaa järkyttyä, sillä täsmälleen samasta nimestä huolimatta ruualla ei ole mitään tekemistä paremmin tunnetun meksikolaisen tortilla-leivän kanssa. Suosittelen kuitenkin ehdottomasti! Tortilla on myös yleinen leivän täytteenä.
  • Croquetas: friteerattuja kroketteja eri täytteillä. 
  • Gazpacho: kylmä vihanneskeitto.
  • Paella: perinteinen riisiruoka Valenciasta. Santa Cruzissa on hyvä paellaan erikoistunut ravintola Rincon de las Paellas. Monella on muuten väärinkäsitys paellan mausteesta. Niin oli minullakin. Kirkkaankeltainen väri saa luulemaan, että mausteena on kurkuma, mutta sitä tuskin tunnetaan Espanjassa. Paellan oikea mauste on kuitenkin sahrami, josta tulee vaaleamman keltainen väri. Kirkkaan värin salaisuus selviää espanjalaisen ruokakaupan maustehyllyä katsoessa: keltaista jauhemaista elintarvikeväriä on tarjolla enemmän kuin mitään varsinaista maustetta.
  • Pulpo: meritursas eli iso mustekala. Tarjotaan useimmiten yksinkertaisesti haudutettuna, mutta toisinaan myös viinietikassa marinoituna.
  • Gambas al ajillo: katkarapuja kuumassa valkosipulilla maustetussa öljyssä.
Aamiaisia ja välipaloja
  • Churros: pitkulaisia tai rengasmaisia friteerattuja munkkitaikinapötköjä. Churroja ei kannata syödä missään hotellin aamiaisbuffetissa, vaan juuri niihin erikoistuneessa churrobaarissa. Tilaa lisäksi mieluiten kuuma suklaajuoma (chocolate), joka on tavallista kaakaota paksumpaa, ja johon on erityisen hyvä kastella churroja. Jos jostain kumman syystä et kaipaa suklaapommia, voit syödä churroja myös kahvin kanssa.
  • Bocadillo on iso täytetty leipä, pulga pieni. Huomaa, että täytevaihtoehtona joissain paikoissa nähtävä "vegetal" tarkoittaa vain, että leivässä on myös kasviksia esimerkiksi tonnikalan ohella, eikä sitä, että siinä olisi pelkästään kasviksia. Kinkku- ja juustotäytteisissä leivissä ei yleensä ole mitään muuta kuin päätäytettä. Muissa, kuten kanalla, tonnikalalla, munakkaalla tai carne mechada -lihalla täytetyissä on usein myös pari tomaatinsiivua ja salaatinlehti. 
Etelän hedelmiä
  • Banaani: Kanarialla kasvatettavat banaanit ovat tavallista pienempiä ja todella aromikkaita.
  • Mangoa, ananasta ja papaijaa kasvatetaan myös ja nekin ovat makeita.
  • Chirimoya on suosikkini eksoottisemmista hedelmistä. Kypsä hedelmä tuntuu pehmeältä. Halkaise hedelmä veitsellä ja syö lusikalla vaalea hedelmäliha. Isoja mustia siemeniä ei syödä.
  • Seuraavia en niin suosittele: Mansikat eivät ole yhtä makeita kuin pohjoisessa. Pitahaya on jokseenkin mauton. Valmiiksi halkaistuna myytävät hunajamelonit maistuvat usein hieman pilaantuneelta.
Mitä Teneriffalla kannattaa juoda?
  • Zumo de naranja - vastapuristettu appelsiinimehu. Useimmissa kahviloissa on mehukone, joka puristaa mehun hedelmistä. Appelsiinimehu on usein baarin kallein tuote, mutta todella hyvää.
  • Barraquito: makea kahvijuoma, josta on kaksi versiota: perus-barraquito sisältää kahvia, maitovaahtoa ja kondensoitua maitoa, "täydellinen" näiden lisäksi 43-likööriä, kanelia ja palan sitruunankuorta. Riippuu paikasta kumman saat, jos et tarkenna. Jos haluat varmasti täyden setin, pyydä "barraquito completo", jos taas alkoholittoman, "barraquito sin licor".
  • Viinit: Kanariansaarilla tuotetaan hyviä valkoviinejä. Monet niistä ovat hedelmäisiä ja puolimakeita, mutta myös kuivempia löytyy. Kannattaa kokeilla myös Lanzaroten saarella tuotettuja valkoviinejä, joista yleisimmin saatavilla on El Grifo. Tuliperäinen maaperä antaa viinille erityisen mineraalisen maun, jota en ole havainnut oikein missään muissa viineissä. Malvasia on suosittu rypälelajike. Punaviinien osalta suosittelen mieluummin manner-Espanjasta tuotuja vaihtoehtoja, sillä suurin osa kanarialaisista punaviineistä ei ole erityisen hyviä. Espanjan parhaat punaviinit tuotetaan Ribera del Dueron laajoilla viljelmillä, ja niitä on hyvin saatavilla kaupoissa ja ravintoloissa. Joitakin yksittäisiä hyviä Teneriffalla tuotettuja punaviinejäkin on tullut vastaan, esimerkiksi alla olevassa kuvassa nähtävä 1861. Viineistä kiinnostuneelle suosittelen vierailua Casa del Vino -viinimuseossa ja kaupassa, joka sijaitsee Teneriffan pohjoisrannikolla El Sauzalin kylän ulkopuolella.  
      Casa del Vinon myymälä, jossa kissa kiipeili hurjan näköisesti pullojen ympärillä.
      •  Ron miel: hunajarommi. Hunajalla maustettu makea likööri on kanarialainen erikoisuus.
      • Olut: Kanariansaarilla tuotetaan kolmea olutmerkkiä: Dorada tulee Teneriffalta ja Reina sekä Tropical Gran Canarialta. Kaikki ovat tavanomaisia lager-oluita, ja muunlaisia ei kovin laajalti ole tarjolla. Reina on näistä oma suosikkini. Hanaoluena Teneriffan baareissa on useimmiten Dorada, ja sitä voi tilata pienen tuopin, "caña" tai ison, "jarra".
      • Kahvi: Kahvi valmistetaan espressokoneella, mutta laatu vaihtelee käytetyn kahvilaadun ja tekijän taitojen mukaan todella paljon. Café solo on musta kahvi, cortado pienen vaahdotetun maitotilkan kanssa tarjottu. Café con leche on parhaimmillaan käytännössä cappuccino, mutta huonommissa paikoissa maitoa ei valitettavasti osata tai viitsitä vaahdottaa kunnolla tai vaahto säästetään cortadoihin, jolloin café con lecheen jää vain nestemäistä maitoa.
      Mitä ei kannata syödä
      • Pihvit ja kyljykset: useimmiten kuivaksi paistettuja ja ilman mausteita.
      • Hampurilaiset: hampurilaispihvit maustetaan usein jotenkin oudosti. Lisäksi olen saanut parikin kertaa sisältä raakaa jauhelihapihviä sen tyyppisissä paikoissa, joiden hygieeniseen tasoon en niin paljoa luottaisi.
      • Ranskalaiset perunat: teollisia pakasteranskalaisia tungetaan ihan liikaa melkein joka ruokaan.
      • Carne fiesta: vähän kuin lihakeitto, paitsi että liha- ja perunapalat lilluvat veden sijaan rasvassa.

      3 kommenttia:

      1. Heissan, G. Astronomi, ja tervetuloa takaisin revontulien alle! Tunnethan talkkunajauhon? Onko gofion maku sinne päinkään?

        VastaaPoista
        Vastaukset
        1. Kiitos! Tunnen talkkunajauhon vain nimeltä, en ole itse maistanut. Uskoisin gofion muistuttavan sitä.

          Poista
      2. Mielenkiintoinen kirjoitus!

        Kaikkea ihanaa ja aurinkoista päivääsi!

        VastaaPoista